Tämä ei ollut mikään erityisen hyvä kirja, kuvistaan huolimatta. Parasta kirjassa olivat kuvat, mutta nekin alkoivat loppua kohden toistaa itseään. Kun otin kirjan käteen, ajattelin, että voisin saada muutaman hyvän vinkin ongelmaani. Meillä on paljon tavaraa ja melko vähän säilytystilaa. Paras vinkki on tietenkin se, että vie kaiken mitä ei tarvitse kierrätykseen. Mutta tässä tilanteessa se ei nyt ole oikein hyvä idea, kun haluaisin kuitenkin pitää tavarani.
Vinkit olivat suorastaan ärsyttäviä. Näin säilöt vaatteesi hyvin. Jos meillä olisi käytössä valtava vaatehuone kaikkine erilaisine säilytysratkaisuineen ja pukeutumistiloineen kuten esimerkkikodeissa, niin en tarvisisi kyseistä kirjaa lainkaan. Ymmärrän kyllä, että märille ulkovaatteille pitää jättää tilaa, jotta ne kuivuvat hyvin tai että paitoja ei pitäisi sulloa vieriviereen tangoille. Olisin ehkä kaivannut uusia vinkkejä siihen, mihin ihmeeseen sellaisen ylimääräisen vaatetangon voisi laittaa.
Kirjojen säilytyksessä en ymmärrä sitä, että niitä kasataan valtavia kasoja päällekkäin. Sellaista näkee monissa kirjoissa ja lehdissä. Miten ne alimmat kirjat otetaan esiin?
Pidin kyllä kirjan kotien tyylistä pääosin. Muutama hauska idea jäi mieleen: valokuvia (tai mitä vain maksimissaan noin A4-kokoisia kuvia) voi laittaa esille puisissa housuripustimissa. Kansioiden välilehdet sopivat lehtien säilytykseen nimilapuiksi ja puutarhasta tutut pikkuruiset kasvien nimikyltit kirjojen väliin. Molemmat ovat helposti siirrettävissä.
Koruja voisi säilyttää valokuvakehyksessä, kun laittaa kuvan ja lasin tilalle levyn, johon voi tökkiä nuppineuloja. Koruja voisi säilyttää myös kannellisissa petri- tms maljoissa, joita käytetään laboratorioissa. Niitä ei tosin välttämättä kävele heti vastaan.
Sitten pari, jotka vaatisivat vähän luonnetta. Vaatteiden hoito-ohjeet varanappeineen voisi kerätä muovitaskuihin, siis sellaisiin, joissa on pieniä taskuja. Minä leikkaan lippulappuset useimmiten vaatteista irti ja työnnän kaikki varanapit samaan paikkaan. Silloin tällöin olisin halunnut tarkistaa, mitä materiaalia jokin vaate on, mutta ei onnistu enää, kun liput on kaatopaikalla. Varanappeja tarvitsee äärimmäisen harvoin ja sieltä ne löytyy kaiken muun ompeluroinan keskeltä. Toinen oli varaston arkistointijärjestelmä. Eli tarvitaan varastointikirja. Sitten numeroidaan kaikki varastoon menevät laatikot ja otetaan niistä kuva. Nyt voi pelkästään kirjaa selaamalla etsiä jotain tiettyä tavaraa. Jos laatikon tavarat muuttuvat, niin senkun ottaa uuden kuvan. Hyvin työläs ja aivan hullu ajatus, mutta minusta kuulostaa tosi hyvältä. Pitää muistaa kertoa eräälle avioliiton kautta sukulaiseksi tulleelle naiselle!
Kirjan lopussa on luettelo suomalaisista sisustuskaupoista. Pitänee käydä vilkaisemassa muutamien nettisivuja.
Esillä & piilossa, Kodin säilytysratkaisut, WSOY, 2006 (englanninkielinen alkuteos vuodelta 2004), 192 sivua. Lainassa kirjastosta.
Jep. MInäkään en ymmärrä kirjojen säilytystä päällekkäin. Ei käytännöllistä. Ja kaiken täytyy olla käytännöllistä -jos vain mahdollista.
VastaaPoistaArkistointijärjestelmät aina kiinnostaa ja paljon. Puhutaanpas tästä lisää, kun nähdään! ;)