lauantai 12. marraskuuta 2016

Karismaa

Sitä voi kasvaa karismaattisemmaksi ihmiseksi, jos haluaa. Sitä voi opetella.

Kortesuo pitää blogiaan täällä.

Katleena Kortesuo: Karisman käsikirja, Kauppakamari 2015, 140 sivua.

Kipsissä

Ihan mukava.

Kirjan on kirjoittanut Pauliina Vanhatalo, joka on kirjoittanut osan kirjoistaan ("hömpät"?) kirjailijanimellä Veera Vaahtera. Mietin kovasti, että missä olen häneen törmännyt ja googlasin Hesarin jutun, jossa hän kertoo miten introvertti vanhempi voi väsyä. Pistänpä nimen mieleen.

Veera Vaahtera: Kevyesti kipsissä, Tammi 2016, 244 sivua.



Kyllä minä mieleni pahoitin...

Harvakseltaan näemmä lueskelen Mielensäpahoittaja-sarjaa, ja nurinkurisessa järjestyksessä vielä. Ruskean kastikkeen luin 2014 ja viime vuonna Iloisia aikoja. Tämä on kirjoitettu aikajärjestyksessä noita ennen, mutta ei ole mitään väliä. Mukava pikku huumorikirjanen.

Lukeminen tällä saralla ei lopu kesken, sillä Kyrö on kiihdyttänyt tahtiaan ja tänä syksynä ilmestyi kolme Mielensäpahoittaja-teosta: Hiihtokirja, keittokirja ja Miehen työt.


Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja, WSOY 2010, 130 sivua. 

Rikosromaani


Olenko lukenut yhtäkään Sofi Oksasen kirjaa? Minusta tuntuu, että en ole. Nyt kuitenkin luin Norman. Ihan mukiin menevä romaani. Eikä siitä ehkä sen enempää. Taisin aloittaa Sofi Oksasen kirjoihin tutustumisen sieltä epätyypillisestä päästä.

Sofi Oksanen: Norma, Like 2015, 304 sivua. 


Enkä revi

Minulla on sellainen haave, että muistaisin päivittää tänne kaikki lukemani kirjat, mutta en muista. Pistänpä nyt ylös muutama rästikirjan, ja yritän jälleen kerran skarpata.

Kirjan nimi on raflaavasti Revi tämä kirja. Onnistunut nimi, sillä ihan sen perusteella otin kirjan käteeni. Minusta tuntuu, että en ollut tästä ehkä aikaisemmin kuullut.

Todella hyvä kirja. Luin siis jo pari, kolme kuukautta sitten. Pointti on se, että positiivinen ajattelu ei toimi. Näinhän olemme sen todenneet. Se voi toimia joskus vähän, mutta ei siitä hirvittävän suurta hyötyä ole. Sen sijaan positiivinen toiminta auttaa. Toimi niin kuin sinulla olisi jo se, mitä haluat. Älä vain ajattele, että tästä tulee hyvä päivä, vaan sano se ääneen: "Minusta tuntuu, että asiat onnistuvat. Olen hyvin tyytyväinen itseeni ja maailmaan tänään. Tämä on niitä päivä, jolloin puhkun intoa!" Ajatukset ovat mitä ovat, mutta teot toimivat (vaikka olisivatkin valhetta).

Kirja nojaa tieteelliseen tietoon ja on täynnä esimerkkejä. Kirjan lopussa on satoja viittauksia tieteellisiin artikkeleihin. Kirjassa on myös paljon tehtäviä, mutta minun ei niitä välttämättä tule aina tehtyä. Ajattelen aina, että teen joskus, mutta nyt haluan ahmia tätä kirjaa. (Ja kuinka moni lähtee vartin kävelylle ulos kesken kirjan, jos käsketään?)

Kirja on niin hyvä, että saatan palata siihen myöhemminkin. Ehkä harkitsen jopa hankkivani sen.

Richard Wiseman: Revi tämä kirja, Atena 2014, 358 sivua. Lainattu kirjastosta.




maanantai 4. heinäkuuta 2016

Suolisto, mikä mielenkiintoinen elin

Hirvittävän mielenkiintoinen kirja suolistosta. Olisin lukenut uudestaan muutamia pätkiä, mutta piti kiireen vilkkaan palauttaa kirjastoon, kun kirjasta oli varaus. Kirja oli paitsi täynnä kiinnostavaa tietoa, niin myös hauska.
Giulia Enders: Suoliston salaisuus Kaikki kehomme keskeisestä elimestä, Otava 2015, 303 sivua, lainattu kirjastosta.

tiistai 7. kesäkuuta 2016

Naisista työelämän huipulla

Innostava kirja Facebookin operatiiviselta johtajalta: miksi naiset eivät menesty työelämässä samalla tavalla kuin miehet ja miten ongelman voisi korjata. Vaikka on tietenkin amerikkakeskeinen meno, niin hyviä ajatuksia emmekä valitettavasti voi monessakaan asiassa olla erityisen ylpeitä täällä Pohjolassa, vaikka niin luulemmekin.

Hyvä kirja loppuun asti.

Sheryl Sandberg: Lean in, naiset ja menestymisen tahto, WSOY 2013, 287 s. Lainattu kirjastosta. Ja luin suomeksi, vaikka netistä varastettu kuva onkin englanninkielisestä kirjasta.

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Pankkien romahtamisesta

Yksi niistä kirjoista, jotka olen bongannut useista lehdistä (muun muassa Hesarista). Hirvittävän kiinnostava lähtökohta: hollantilainen antropologi alkaa tutkia Lontoon Cityn maailmaa. Toimittaja ei tiedä mitään rahoitusmaailmasta, joten kyselee hölmöjä ja löytää ehkä jotain uutta.

Kirja on osin hyvinkin kiinnostava, mutta aika raskasta lukea. Haastatelluihin viitataan myöhemmin kirjassa enkä minä heitä enää muista. Haastateltavia oli kaikkiaan parisataa, toki ihan kaikki ei kirjassa esitellä. Eikä heitä siis esitellä nimillä vaan titteleillä ja kuvailuilla.


Jotenkin loppua kohden kirja lässähtää. Ei minulle kuitenkaan jäänyt hyytävä olo, että kaikki yhtenä päivänä romahtaa käsiin ja olemme ihan pulassa. Jos niin käy, niin onpahan varoitettu.


Joris Luyendijk: Rahan ruhtinaat. Atena 2016, 266 s. Ostin oikein kovakantisen kirjan, osittain kirjakaupan alekupongilla, jonka sain viime vuoden ostojen perusteella.

Ympäristömme

Mielenkiintonen ja kattava kirja luonnonvarojen tilasta ja niiden hyödyntämisestä. Aluksi on lueteltu luonnonvarat: ruoantuotantoon tarvittavat resurssit, veteen liittyvät resurssit, biodiversiteetti sekä energia ja kaivannaiset. Sitten käydään läpi ympäristökriisin syitä, muun muassa väestönkasvua ja seurauksia kuten saasteita.

Kirjoittajat ovat taloustieteilijöitä ja päättävät kirjansa kestävään hyvinvointiin (kestävä kehitys kun on jo "so last season"). Minulle aika paljon tuttua kauraa, mutta suosittelen kattavana perusteoksena kaikille.

Pekka Borg ja Maria Joutsenvirta: Maapallo ja me, luonnonvarat ja kasvun rajat. Docendo 2015, 277 sivua. Ostettu kirjamessuilta.

lauantai 16. tammikuuta 2016

Lapsenkasvatushuttua

Huttua vauvoista ja lapsenkasvatuksesta. Ranskalaisia lastenkasvatusoppeja amerikkalaisille. Osa itsestäänselvyyksiä, osa hölmöjä ja huonoja. En suosittele kirjaa. Pamela Druckerman: Bebe päivä päivältä, 2014 Siltala. 157 sivua, kirjastosta.