Omin kätösin on kiva tehdä!

Joululahjapaketista kuoriutui kirja, joka on aina loistava lahja!

Löytö! on täynnä oikeasti erilaisia ideoita. Minusta on kiva katsoa asioita uudella silmällä: nahkatakista lepakkotuolin päällinen, villapukuun puettu fillari tai lasipurkkeihin nimilaput vanhoista pyyhkeistä (kuvassa). Ainakin minulle ne ovat uusia ideoita. Viimeksi mainittu jopa sellainen, jonka voisin jopa toteuttaa. Tai ainakin sormet alkoivat syyhytä ihanien, vanhojen keittiöpyyhkeiden perään. Kirjassa oli myös tilkkutöitä (joita aion JOSKUS elämässäni kokeilla) ja matonkuteesta virkattu m
atto.

Matonkuteesta oli virkattu yhtä sun toista Virkkurissa, jonka selasin appilassa (appiukon vaimon kirja…). Tiedä vaikka vessan lattialle ilmaantuisikin joku päivä virkattu matto.

Sanna Halla-aho ja Martti Järvi: Löytö! Toteuta 50 yllätyksellistä ideaa, WSOY 2013, 144 sivua, lahja hyvältä ystävältä eli löytyy kirjahyllystäni.



Molla Mills: Virkkuri.

OHO, kaunokirjallisuutta

Vuoden ensimmäinen kaunokirjallinen teos! Tuomas Kyrö ei ole minulle kirjailijana tuttu, mutta hauskana miekkosena Hyvistä ja huonoista uutisista. Tämä kirjanen sattui silmääni lähikirjastossa ja otin mukaan. Muita Kyrön kirjoja ei hyllystä löytynytkään.

Oikein mukavaa ja sujuvaa luettavaa. Tuli mieleen, että Kyrö on Huovisensa lukenut. Itse asiassa kirjassa oli viittaus Veikko Huovisen Hamsteriin, joka minullekin tuli mieleen. Kirja kertoo siitä, miten vanha mies opettelee laittamaan ruokaa. Hauska. Kutsuin teosta kirjaseksi, sillä siinä on vain 130 sivua ja koska luvut ovat todella lyhyitä (kolmisen sivua usein), niin lukujen alkuun ja loppuun jää tyhjää tilaa, joten lukemista on oikeastaan alle sata sivua.

Tykkään lukea äksyistä, vanhoista ihmisistä. Olenpahan joskus itsekin heistä kirjoitellut.

Tuomas Kyrön meriittejä lukiessa olin yllättynyt, että hän on kirjoittanut kuitenkin vain kuusi romaania, mutta palkintoja ja ehdokkuuksia on rivitolkulla.

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike, WSOY 2012, 130 sivua, kirjastosta lainattu.

Kaunista hömppää

Vielä viimeiset viime vuoden kirjat. Tahti on ollut surkea. Ei edes yhtä kirjaa kuukaudessa. Tästä ei voi olla suunta kuin ylöspäin.

Olen lukenut elämäni varrella valtavasti sisustuskirjoja. Ei niin, että oikeasti ottaisin niistä juurikaan vinkkejä, vaan ajatuksella, että jos joskus innostuisi käytännössä, niin sitten… Ennen joulua luin Sydämellä sisustettu. Tai siis kyseessä on pikemminkin kuvakirja, toki luin kaikki tekstitkin. En osaa tarkemmin eritellä miksi, mutta oli mukava kirja. Johtuiko sitten siitä, että en ole pitkään aikaan selaillut sisustuskirjoja (nehän alkavat kymmenennen jälkeen toistaa itseään), vai oliko kirjoittajan lempityyli lähellä minun lempityyliäni. Kuvat olivat kauniita ja kirjaa lukiessa minulle tuli hinku tehdä suursiivous myös kaappeihin. (No ei siinä joulun alla mitään suursiivousta ehtinyt tehdä…). Nauratti, miten kirjassa painotettiin asetelmien tekemisen tärkeyttä. Ehkä minäkin ymmärrän sen joku päivä. Ja vieraani. Olin laittanut joulupalloja ja joulunauhaa kukkamaljakkoon -asetelmaksi- ja sisareni ihmetteli oikein ääneen, että MIKSI?

Ja aina jaksan nauraa noille kylpyamme pukeutumishuoneessa ratkaisuille.

Clare Nolan: Sydämellä sisustettu, Tammi 2012 (alkuteos 2011), 288 sivua, kirjastosta lainattu.