Vakavaa viihdettä

Stand up -koomikko selviytymässä veljensä kuolemasta. Tämä on toinen Veera Vaahteran kirja, jonka on lukenut. Ensimmäisen luin neljä vuotta sitten. Nimensä mukaisesti viihdyttävä. Kaikkinensa viiden Pauliina Vanhatalon kirjoista, jonka olen lukenut. Muistan edelleen hänen haastattelunsa Hesarissa, jotenkin pidin heti tyypistä.

Veera Vaahtera: Vedet silmissä, Tammi 2020, 207 sivua. Lainattu kirjastosta.

Klassikon parissa

 

Alussa olivat suo, kuokka ja - Jussi. Suomen suvi on kaunis. Mutta lyhyt. 

En ole koskaan lukenut. Paikkaan siis sivistykseni aukkoa. Tämä on kuitenkin yksi mieheni suosikkikirjoista. Kirjaan nämä kolme osaa erikseen, sillä luin ensimmäisen osa ja vähän toistakin aika nopeasti, mutta sitten kirja jäi kesken. Katsotaan, saanko sen etenemään pian.

Väinö Linna: Täällä pohjantähden alla, osa 1. WSOY 2003 (alkuteos 1959). Löytyy omasta kirjahyllystä kovakantisena yhteisniteenä.

Unohtunut kirjaus

Pohdin tässä yhtenä päivänä, mitkä ovat olleet tämän vuoden parhaita lukemiani kirjoja. Huomasin, että yksi todella hyvä on jäänyt kirjaamatta. Kuuntelin sen keväällä. Tässä tietysti mietin, että olenkohan unohtanut kirjata jotain muutakin. Harmi, kun Suomalainen-palvelussa kuunnellut (tai luetutkaan) kirjat eivät jää mihinkään muistiin. Niitä olisi kiva katsella.

Mutta siis luonnon monimuotoisuus on todella kiehtova aihe. Ymmärrän toki sen merkityksen (luin Kuudennen sukupuuton näköjään kolme vuotta sitten), mutta tietenkin on kiinnostavaa kuulla yksityiskohtia ja tämä on kirjoitettu suomalaisesta näkökulmasta.

Juha Kauppinen: Monimuotoisuus, Siltala 2019, 11h48min (348 sivua). Lukija Juhani Rajalinna. Kuunneltu viime keväänä.