Muumikirjailijan saarella

Lajityypin nimi on biofiktio eli elämäkertaromaani. Romaani kertoo kolmesta päivästä elokuussa 1991. Se kertoo tarinaa parikymppisestä ympäristötieteen opiskelijasta Mariasta, joka odottaa Tove Janssonilta vastausta kirjeeseensä. Ja se kertoo tarinaa Tove Janssonin lähdöstä Klovharun luodolta. Hän pohtii myös, mitä vastaisi kirjeeseen.

Syyskirja on nimeään myöten kunnianosoitus Tove Janssonille. Minulla on edelleen Kesäkirja lukematta.

Johanna Venho: Syyskirja, WSOY 2021, 280 sivua. Lainattu kirjastosta.

Kirjanen elämäkerran kirjoittamisesta

Teoksen kirjailija kuulostaa tutulta, mutta en ole kirjannut hänen teoksiaan tänne.  Ehkä en ole sitten lukenutkaan. Teos on oikeastaan vain pieni kirjanen eikä siinä ole mitään kovin ihmeellistä, mutta kirjoittamisesta lukeminen on aina inspiroivaa. Ala vaan kirjoittaa. Luin teoksen alkuosan Helsingissä yhtenä ihanana päivänä, kun vietin aikaa yksinäni ja haahuilin museossa. Nyt luin loppuun.

Kai Vakkuri: Näin kirjoitat oman elämäsi tarinan - Opas kirjoittamiseen, Etelän Kirja 2005. 80 sivua. Lainattu kirjastosta.

Koululaisjuttuja

Opettaja on kerännyt koululaisten koevastauksia ja sutkautuksia. Vaikka kirjoittaja muuta väittää, niin kyllähän tässä lapsille nauretaan. Mutta onhan nämä hauskoja. Etenkin alkuosassa oli tosi hauskoja juttuja, nauroin niin paljon, että mahaan sattui. Loppua kohti sitten laimeni. Enkä siis lukenut kaikkea kerralla, että olisi siitä johtunut.

Tea Mäkipere: Etelään lentävä ruutana, yllättäviä koevastauksia ja muita koulutarinoita, Vinhan kustantamo 2025, 148 sivua. Lainattu kirjastosta.

Kolmen sukupolven naiset

En tuntenut kirjailijaa entuudestaan, ja kirja hyppäsi käteen kirjastossa ihan vahingossa. Mistä sitä tietää, mikä lopulta kannen kuvassa tai nimessä houkuttaa. Mutta takakannessa puhuttiin kolmen sukupolven naisista, joten se sai sitten ottamaan kirjan mukaan.

Kirjan kertojaminä oli nykypolven sisaruksista nuorin. Näkökulmahenkilöt vaihtelivat, ja kertoja kertoi asioita, joita ei olisi pystynyt tietämään. Se oli mielenkiintoinen ratkaisu.

Kirjailija on näköjään vaihtanut monta kertaa nimeään. Esikoinen ilmestynyt nimellä Essi Henriksson (2007) ja nykyään hän on nimeltään Myrsky Tammimaa.

Essi Tammimaa: Paljain käsin, Gummerus 2011. 346 sivua. Lainattu kirjastosta. 

Toinen ikigai-kirja uudelleen

Muutamassa vuodessa sitä on jo unohtanut koko kirjan. Olen lukenut tämän ensimmäisen kerran vuonna 2021 ihan kirjana. En muista oikeastaan mitään. Ja muistanko nytkään, muutama viikko lukemisen jälkeen.

Ken Mogi: Ikigai - Japanilainen tie elämän voimaan, Otava 2020 (alkuteos 2017), suomentaja Katri Mäkinen. 3h46min, lukija Simo Häkli. Kuunneltu äänikirjana.