perjantai 26. kesäkuuta 2026

Vuoden ensimmäinen kirjoitusopas


Kirjoitusoppaita on tuossa lojunut ikkunalaudalla, ja joitakin olen lukenutkin, etenkin jo aiemmin lukemiani. Mutta tämä on ensimmäinen, jonka olen tänä vuonna saanut luettua loppuun. Piti palauttaa eilen jo kirjastoon, mutta sain vasta tänä aamuna loppuun. En ollut lukenut yhtään kirjoittajan teosta, joitain tekstejä kylläkin.

Mielenkiintoisia ajatuksia tästäkin kirjasta. Itse jäin miettimään kirjoittamisen vaikeutta. Miksi se on ongelma. Kuka jaksaisi kirjoittaa, jos se olisi tosi helppoa.

Kirjassa oli yksi osa Kreikan jumalista. Se ei oikein kuulunut teokseen. Tai tottakai kuului, kun kirjoittaja oli niistä niin innoissaan ja halusi osion laittaa. Minä olisin lukenut aiheesta mieluummin jossain muussa teoksessa.

Kimmo Svinhufvud: Viheliäinen luovuus! Kirjoittamisen jännitteet ja tasapaino, Art house 2026. 194 sivua. Lainattu kirjastosta.

Minä suhteessa muihin


Erittäin mielenkiintoinen kirja minuudesta. Mitä on olla minä. Mitä aito tai autenttinen minuus tarkoittaa. Miten olemme suhteessa muihin. Miten voin olla minä ja miten voin yhtä aikaa antaa muiden olla myös tämän oma minä. Paljon kohtia, joihin olisi voinut jäädä kellumaan pitkäksi aikaa. Olisi varmaan toiminut paremmin äänikirjana.

Pekka Tölli: Miten olla minä, Tammi 2026, 11h13minuuttia. Lukija Pekka Tölli. Kuuntelin äänikirjana.

lauantai 20. kesäkuuta 2026

Varpun seuraava seikkailu


Luin just Varpun, ja nyt huomasin, että siitä on jatko-osa. Tai teosta ei markkinoida Varpun jatko-osana, mutta siinä on samannimiset ihmiset! Kolme vuotta myöhemmin Varpu ja hänen siskonsa alkavat selvitellä kasvattiäitinsä menneisyyttä. Esikoistyttö saa lapsen. Miesystävän kanssa on outo suhde. Naapuriltaan Varpu varastaa kukkia. Taas he toimivat aivan kummallisilla tavoilla. Oikeastaan kukaan ei ole kovin todellisen oloinen. Tässä kirjassa se jo vähän häiritsee. Merkillinen maailma. Jos en olisi lukenut ekaa kirjaa, olisin vähän ihmeissäni viittauksista edelliseen elämään.

Silti, oudolla tavalla on mukava lukea (kuunnella) ihan kummallisesti käyttäytyvistä ihmisistä. Kuin muka todenmukaisia.

Tuuli Salminen: Enimmäkseen käyttökelpoinen, Gummerus 2025, 7h34min. Lukija Niina Lahtinen. Kuunneltu äänikirjana.

Ihana kirja!


Ryhmän Haukan naiset suosittelivat kaikki tätä kirjaa. He suosittelevat paljon kaikenlaista, mutta jostain syystä otin tämän heti onkeeni. Varasin kirjastosta ja luin. Laitoin muutamaan kohtaan merkin, haluan palata niihin uudelleen. Yksittäisiä ihania lauseita. Hienoja ajatuksia, kuin aforismeja. Tein niin, että ostin kirjan itselleni, kun olin loppumetreillä. Niin ei ole ennen käynyt. Enkä muista milloin olisin viimeksi ostanut kaunokirjallisen teoksen. Toivon lukevani kirjan uudelleen.

Kirjan lopussa kirjailija kertoo, miksi kirjoitti romaanin uusiseelantilaisen Janet Framen elämästä. Framen teoksia ei ole suomennettu.

Riitta Jalonen: Kirkkaus, Tammi 2016, 352 sivua. Lainattu kirjastosta (ja hankittu omaan hyllyyn.)

keskiviikko 10. kesäkuuta 2026

Saksanvarpu romahtaa


Olen oppinut ajattelemaan, että henkilöiden pitää toimia uskottavasti tarinan maailmassa. Tässä tarinassa oivalsin, että kun henkilöt toimivat miten toimivat, he voivat siinä samalla luoda sen maailman. Varpu teki kaikenmoista, joka ei ensi lukemalta tuntunut kovin uskottavalta. Eihän nyt noin voi tehdä! Miksi se noin teki. Ja sitten monta ihmetyksen asiaa, miksi eivät myyneet asuntoa. Miksi kukaan ei pitänyt Varpun puolia avioerossa ja etenkin tavaroiden jaossa. Pidin kirjasta.

Tuuli Salminen: Varpu, Gummerus 2023, 283 sivua. Lainattu kirjastosta.