Mielenrauhaa etsimässä

Yölinjalta tuttu Pekka Sauri pohtii, miten demokratia, kommunikaatio ja mielenterveys liittyvät yhteen. Demokratia ei toimi, jos kaikki eivät pääse keskustelemaan. Mielenterveyden ongelmista kärsivät eivät jaksa tai pääse mukaan. Teos keskustelee hyvin parin muun teoksen kanssa, joita olen lukemassa/lukenut.

Teksti on jaettu kummallisiin tähtien erottamiin jaksoihin. Kukin jakso aina yhden tai muutaman kappaleen mittainen. Tavallaan yksi ajatus kerrallaan. Vähän kuin Wittgensteinilla, johon teoksessa viitataankin. Erikoinen tapa, ja oikeastaan tuli fiilis että teksti ei ole soljuvaa.

Pekka Sauri: Mielenrauha levottomassa maailmassa, Minerva 2023, 263 sivua. Lainattu kirjastosta.

Globalisaation valtavat ongelmat

Luin tätä kirjaa pitkään ja hartaasti. Ei siksi, että olisi ollut jotenkin huono tai vaikeasti kirjoitettu. Päinvastoin. Tuntui supertärkeältä kirjalta ja vaikutti ajatteluuni todella paljon. En ollut koskaan aiemmin ymmärtänyt, miten paljon haittaa globalisaatiosta on ollut.

Helena Norberg-Hodge: Tulevaisuus löytyy läheltä, askelia onnellisuuden talouteen, Basam Books 2022 (alkuteos 2019). 206 sivua. Lainattu kirjastosta.

Savolaista historiaa

Googlasin kirjaa, jossa käsiteltäisiin historiallista Savoa. Löysin Kamulan ja pääsin matkaamaan vielä kauemmaksi historiaan kuin ajattelinkaan: 1400-luvulle. Mukaansa tempaava tarina Varpusta, Heiskasta ja Tenhosta sekä heidän perheestään. Mukavaa, kun on "tuttuja" paikkoja, hienoja mystisiä tarinoita ja jännittäviä tapahtumia. Ja kiva juttu, että kyseessä on kuusiosaiseksi suunniteltu Metsän kansa -sarja.

Mikko Kamula: Ikimetsän sydänmailla, Gummerus 2017, 680 sivua. Lainattu kirjastosta.

Ihmettä etsimässä

Kirjoittajapiirin ihmiset olivat varmaan kaikki lukeneet Haahtelan teoksia. Minulle oli vieras nimi. Törmäsin yhteen teokseen kirjastossa, joten otin mukaan. Aloitin aamulla lukemisen ja lounaaseen mennessä olin valmis.

Mies matkustaa Etelä-Ranskaan 900 vuotta vanhaan luostariin etsimään ihmettä.

Joel Haahtela: Adelen kysymys, Otava 2019, 188 sivua. Lainattu kirjastosta.

Isä haluaa seikkailla

Erään perheen isä turhautuu elämäänsä. Hän haluaa olla tarpeellinen ja janoaa vähän seikkailua. Olen lukenut tämän ensimmäisen kerran vuonna 2017. Se oli silloin ensimmäinen muumikirjani, ja totesin, että pitäisi lukea muutkin muumikirjat. En ole lukenut. Ainoastaan Taikatalven vuonna 2020. 

Edelleen totean myös saman, että olisi tehnyt mieli kirjoittaa sitaatteja talteen. Minulla on ollut Tove Janssonin Kesäkirja kesken jo monta vuotta. Ehkä vielä jonain päivänä.

Tove Jansson: Muumipappa ja meri, WSOY 2007 (alkuteos 1965). 182 sivua. Omasta hyllystä.

Kuolemaa tässäkin

Kolmas McFarlanen kirja mulle. Tässä Even ystäväporukka sekoaa, kun yksi heistä kuolee yhtäkkiä sivulla 82. En ihan odottanut parhaan ystävän kuolemaa, ja se alkoi ensin pikemminkin ahdistamaan kuin itkettämään. Kirjoissa käsitellään aika rankkoja aiheita, vaikka onkin chic litiä. Ehkä jokin kirja ei päätykään siihen, että päähenkilö päätyy rikkaan ja komean miehen tyttöystäväksi? Tässä kuitenkin niin kävi, ihan niin kuin pitääkin.

Mhairi McFarlane: Muuten siitä viime kerrasta, HarperCollins 2021 (alkuteos samana vuonna). Suomentanut Hanna Arvonen. 395 sivua. Lainattu kirjastosta.

Kuolemaa odotellessa

Tiesin Tommi Liimatan LegoMasters-kilpailusta. Sitten minulle selvisi, että hän on tunnettu muusikko. Kuuntelin nyt syksyllä Miina Supisen podcastia, jossa oli kirjailijavieraita. Yksi heistä oli Tommi Liimatta, ja hänhän on kirjoittanut vaikka kuinka monta kirjaa, ollut Finlandia-ehdokkaanakin.

Kirja osui käteen sattumalta, kun olin podcastin kuunnellut. Vaikutti kiinnostavalta tyypiltä. Hautajaiskengät-teoksen kieli on mielenkiintoista. Dialogi kainuuta, jota oli yllättävän mukava lukea. En tunne ketään, joka puhuisi sinnepäinkään. Päähenkilön elämä on akateemisessa maailmassa pääkaupungissa, mutta kirjassa kuvataan vain hänen käyntejään kerran vuodessa (tai harvemmin) äitinsä kotiseudulla Kainuussa. Lisäksi kirjassa on erikoisia rakenteita. Pohditaan alkoholismia.

Tommi Liimatta: Hautajaiskengät, Like 2021, 311 sivua. Lainattu kirjastosta.

Varmaan on kivaa olla keski-ikäinen

Tämä oli kolmas lukemani Honkasalon teos. Käsityökirjan muistan jotenkuten, mutta viihderomaania en oikeastaan ollenkaan. En edes tiedä, mikä tämän kirjan tekstien lajityyppi on. Vähän samankaltaisia kuin mun henkilökohtaiset blogipostaukset ovat olleet. Kokonaisuutena teos käsittelee jo ihan nimen mukaan keski-ikäisyyttä. Tekstit on jaettu kappaleisiin, niissä on omakohtaisia kokemuksia ja tietoa. Kai ne ovat esseitä. Mukavia luettavia. Honkasalo on minua vähän vanhempi, kirjassa viiskymmentä täyttänyt. En tunnista itseäni monista asioista ollenkaan. Aikuisten juttuja, sanoisin. Palataan kymmenen vuoden päästä asiaan, vaikka toki se on mukava lukea erilaisten ihmisten elämästä.

Laura Honkasalo: Keski-ikäinen elämäni, Kirjapaja 2022. 240 sivua. Lainattu kirjastosta.

Tajunnanräjäyttävät sienet

Todella mielenkiintoinen kirja sienistä. Liekö olin eläissäni suonut ajatustakaan sienille. Ja sitten kuitenkin kaikki elämä lepää sienien päällä. Huikeaa.

Merlin Sheldrake: Näkymätön valtakunta, Miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme, Gummerus 2024 (alkuteos 2020). 354 sivua (josta lähdeluetteloa lähes sata sivua). Kirjasta lainattu.

Vanha tuttu lemppari

 Olen näköjään viimeksi lukenut tämän kirjan seitsemän vuotta sitten. Edelleen yhtä hyvä. Osui käteeni, kun etsin kirjoittajapiiriin hyviä teosten alkuja. Tällä kertaan mukaan tarttui ajatuksia siitä, että tiedämme valtavasti asioita, mutta mitä ihmettä teemme niillä tiedoilla.

Erlend Loe: Supernaiivi (alkuteos 1996), 222s, omassa kirjahyllyssä.

Ihanaa rakkautta

En itkenyt ihan yhtä paljoa kuin edellisessä tämän kirjailijan teoksen parissa. Mutta vähän kuitenkin. Kirjojen nimet on vähän erikoisia, eivät todellakaan jää mieleen, että mikä kirjoista oli mikäkin. Tässä päähenkilö Georgina rakastui lukiossa irlantilaispoika Lucasiin. Suhde jäi siihen, vasta lopussa kerrotaan, mitä todella tapahtui (tosi ikäviä juttuja). Ja sitten he tietenkin päätyivät uudelleen yhteen. Niin kuuluu tapahtua hyvän mielen kirjoissa, onneksi.

Mhairi McFarlane: Hei ethän unohda minua, HarperCollins 2019 (alkuteos samana vuonna). Lainattu kirjastosta.

Kirja kiertotaloudesta

Kirjan nimi on hassu, maailmanloppu peruttu. Kirjassa on paljon faktatietoa ja laskelmia, ja monien niiden perusteella en väittäisi, että maailmanloppu olisi peruttu. Moni yhtälö on aivan mahdoton. Hyvä kirja, toki kiertotalous on tietenkin entuudestaan hyvin tuttu. Mutta monia uusia näkökulmia ja tiedonmurusia silti. Lähteinä paljon mediajuttuja ja haastatteluja, ei niinkään tieteellisiä artikkeleita.

Aloitin kirjan lukemisen jo yli vuosi sitten. Tässä realisoituu se, kun lainassa on viisikymmentä kirjaa kerrallaan. Nokelaisen nimeen en ole törmännyt muualla kuin tässä kirjassa, viestintäihmisiä.

Pasi Nokelainen: Maailmanloppu peruttu, 7 väitettä kiertotaloudesta. Gummerus 2023, 269 sivua. Lainattu kirjastosta.

Mitä luulen tapahtuvan

Jälleen mielenkiintoinen kirja, tällä kertaa ennakko-odotuksista. Maailmassa on liikaa informaatiota (informaatio laajassa merkityksessä), joten aivot ennakoivat, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kun katson ikkunasta ulos, niin siellä on suunnilleen sama maisema kuin viimeksikin. Sitten kasaamme vuosikymmenten ajan erilaisia ennakko-odotuksia ja ne vaikuttavat meihin fysiologisestikin. Paljon mielenkiintoisia juttuja, aika monta esimerkkiä, jotka olin ennenkin kuullut, mutta kiinnostava kokonaisuus. Kirjoittaja on toimittaja.

David Robson: Ennakko-odotusten vaikutus, Miten ajattelutapasi voi muuttaa elämääsi, Tuuma 2022 (englanninkielinen alkuteos samana vuonna). 364 sivu (josta 60 sivua lähdeluetteloa). Lainattu kirjastosta. 

Mihin mehiläiskato johtaa?

Erinomainen romaani mehiläisten merkityksestä yksilöille ja yhteiskunnalle. Kirja etenee kolmessa ajassa ja paikassa: 2090-luvun Kiinassa, 1800-luvun puolivälin Englannissa ja 2000-luvun Yhdysvalloissa. Tarinat kietoutuvat yhteen hienolla tavalla, mutta se ei edes ole parasta romaanissa. Parasta ehkä se pieni toivo lopun dystopiassa, maailmassa, josta mehiläiset ovat kadonneet. Ei ihme, että kirja on palkittu kotimaassaan Norjassa.

Maja Lunde: Mehiläisten historia, Tammi 2016 (norjankielinen alkuteos 2015). 431 sivua. Lainattu kirjastosta.

Hyvinvointia luonnon kanssa sopusoinnussa

Kirjassa käsitellään hyvinvoinnin osa-alueita: uni, rytmi, ravinto, liikkuminen, bakteerit jne ja sitä, miten niitä voisi parantaa elämällä sopusoinnussa luonnon kanssa. Tuttuja asioita, monet lähdeteoksistakin on jo entuudestaan tuttuja. Hyvinvointivalmentaja on paketoinut pienen teoksensa hyvin.

Teemu Syrjälä: Paluu juurille - Tunneyhteydessä luontoon, Bazar kustannus 2024, 222 sivua. Lainattu kirjastosta.

Läsnäolotaidot

Erinomainen kirja läsnäolosta ja sen harjoittamisesta. Vaikka hyväksyvä, tietoinen läsnäolo oli jo entuudestaan tuttu, onhan sitä vuosia jo harjoitettu, niin tämä avasi moni näkökulmia todella selkeällä tavalla. Kuuntelin äänikirjana, mutta varasin myös kirjastoon oikeana kirjana, jotta voisin lukea ja mutustella tarkemmin. Kirjoittaja on tutkinut aihettaan vuosia.

Salla-Maarit Volanen: Huomio hetkeen: Levollisen läsnäolon taito, Kirjapaja 2024, 11h41min. Lukija Meri Nenonen. Kuunneltu äänikirjana. 

Luin teoksen myös fyysisenä kirjana marraskuussa.

Kuolema 75 vuotta täyttäneille

Suomi vuonna 2052, kun voimassa on Lex 75 eli ihmiset menettävät kansalaisuutensa 75-vuotiaana. Kirja kertoo Annastiinasta, joka alunperin keksi idean vapauttaa vapaaehtoisesti kuolemaan suostuvat perintöverosta. Laista tulikin aika erilainen ja kun on Annastiinan vuoro kuolla, hän lähteekin karkuun. Pohdin lukiessani paljon tekstin uskottavuutta. Mitkä asiat minua häiritsevät ja miksi.

Piia Leino: Yliaika, S&S 2020, 232 sivua. Lainattu kirjastosta.

Kasvutarina sukupuuttojen maailmassa

Maailmassa ei ole juurikaan nisäkkäitä jäljellä ja suuri osa linnuistakin on jo kuollut sukupuuttoon. Kalastus ollaan kieltämässä. Päähenkilö on irlantilainen, Australiassa kasvanut Franny, joka haluaa seurata lapintiiroja arktikselta antarktikselle. Frannyn elämää kerrotaan lomittain menneisyydestä ja nykyisyydestä. Sukupuutot luovat ihmisen tarinalle kehykset. Kirjaa lukiessa mietin, miksi uskottavuus on niin tärkeää. Miksi en usko kirjailijaa?

Charlotte McConaghy: Viimeinen muuttolintu, WSOY 2021 (englanninkielinen alkuteos 2020), suomentaja Sari Karhulahti. 344 sivua. Lainattu kirjastosta.

Scifiä aurinkokunnassa

Luin syksyllä 2021 Itärannan kaksi muuta teosta, ja tykkäsin niistä kovasti. Silloin minulle jäi muistikuva, että ne olivat kirjailijan ainoat teokset, mutta olihan silloin vasta vuotta aiemmin julkaistu tämä. Tämä on varmaan edelleen sitä kaunista ja vähän koukeroista kieltä, mistä Itärantaa kiitellään. En ole ihan varma onko se kirjojen vahvuus. Välillä tuskastutti, kun olisin vaan halunnut eteenpäin ja saada tietää, mitä tarinassa tapahtuu. Mutta hyviä ympäristönsuojeluteemoja tässäkin kirjassa.

Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet, Kustannusosakeyhtiö Teos 2020, 382 sivua. Lainattu kirjastossa.

Rakkaustarina Nottinghamissa

Uusi chic lit tuttavuus mulle. Itkin tietenkin puolesta välistä kirjaa loppuun asti. Ja itkeminenhän on hyvän kirjan merkki. Päähenkilö Edie joutuu piinalliseen tilanteeseen työkaverin häiden jälkeen, kun sulhanen suutelee häntä. Sitten nainen palaakin lapsuudenkotiinsa ja rakkaustarinahan siitä muodostuu.

Mhairi McFarlane: Tyttö muiden joukossa, HarperCollinsNordic 2016 (alkuteos), 431 sivua. Lainattu kirjastosta.

Avaruusasioita

Olen lukenut kirjailijan kaksi muuta teosta: säästä ja pienistä asioista. Molemmat oli tosi hyviä, kuuntelin ne jo 1,5 vuotta sitten. Silloin ajattelin, että tämä avaruusteemainen kirja ei niin kiinnosta. Elämää pohtiessa on alkanut avaruuskin kiinnostaa. Kirja oli tosi hyvä.

Marcus Rosenlund: Kohti korkeuksia, Ajatusmatkalla avaruudessa, Kustantamo S&S 2020 (ruotsinkielinen alkuteos samana vuonna), 7h9min, lukija Jussi Puhakka

Tuhlaajanainen pulassa

Tarina naisesta, joka osti asunnon myymättä ensin edellistä, teetti siihen hulppean remontin ilman rahaa ja menetti sitten työpaikkansa ja joutui ihan kuseen rahavaikeuksien takia. Tarina ja sen päähenkilö oli monessa kohtaa tosi epäuskottava. Ihminen voi tietenkin joutua hankaluuksiin ja ihan omaa syytäänkin, mutta en silti usko, että kukaan toimisi noin.

Mietin kovasti, että lukeminen lisää tutkimusten mukaan myötätuntoa. Ehkä näin on.

Luin tunnin verran tätä Silent book clubissa. Voi olla, että muuten olisi jäänyt kesken.

Annamari Marttinen: Häiriömerkintä, Tammi 2021, 325 sivua. Lainattu kirjastosta.

Kasvikunnan kuvitteellinen manifesti

Aivan mahtava teos, jonka jälkeen ymmärsin taas vähän enemmän maailmaa. Kasvit ovat ihmeellisiä, niitä on valtavan paljon ja voimme oppia älyttömästi asioita kasveilta. Pikkasen enemmän voisimme myös kunnioittaa kasveja. Ne olivat täällä paljon ennen meitä, ja evoluution myötä niillä on paljon hienoja keinoja kukoistaa.

Stefano Mancuso: Kasvien tasavalta, Aula & Co 2022 (italiankielinen alkuteos 2019), 152 sivua. Lainattu kirjastosta.

Naisten häpäisystä

Kirja oli aika erilainen kuin luulin. Välillä kirja tuntui vähän höpöhöpöltä, mutta sitten oli paljon hyvää asiaa ja oivalluksia häpeästä. Erityisen kiinnostavia osia oli naissukupuolen vuosisatoja (tuhansia) jatkunut häpäisy. Mietin aihetta paljon.

Kaisa Peltola: Häpeän alkemia: Erillisyydestä elävään yhteyteen. Hyvä elämä 2021. 9h24min, lukija Kaisa Peltola. Kuuntelin äänikirjana.

Julia löysi itsensä lesbona

Lontoon queer-maailmaan sijoittuva romaani kertoo ihastumisesta, seksistä, rakkaudesta ja ihan tavallisesta elämästä. Taitaa olla ensimmäinen äänikirja, jossa lukijana Niina Lahtinen? Hän sopi oikein hyvin. Voisin lukea kirjailijan muitakin teoksia, mutta liekö niitä suomennettukaan.

Kate Davies: Syvään päähän, Gummerus 2020, 11h53min, lukija Niina Lahtinen. Kuunneltu äänikirjana. 

Näkökulmia hyvään elämään

Eri uskontojen ja filosofien näkemyksiä hyvästä elämästä. Kukin luku on kirjoitettu eri puolilla maailmaa ja käsittelee aina yhtä uskontoa tai koulukuntaa. Mielenkiintoisia juttuja. Kun olin lukenut kirjan, googlailin vähän, että ketäs nämä kirjoittajat ovat. Kaksi nomadia, jotka ovat lopettivat työnsä jo parisenkymmentä vuotta sitten ja läksivät kiertämään maailmaa.

Päivi ja Santeri Kannisto: Hyvän elämän opas: Elämäntaidon helmiä eri puolilta maailmaa, Tammi 2020, 9h2min, lukija Sanna Majuri.

Svenssonin toinen

Tämä on toinen kirjani Patrik Svenssonilta, ja ollut lukulistallani ilmestymisestä lähtien eli vuoden. Ensimmäinen kirja Ankeriaan testamentti oli todella hyvä, yksi vuoden 2020 parhaista. Tämäkin oli hyvä, mutta ei ehkä aivan yhtä timanttinen. Tässä oli erilaisia näkökulmia mereen ja elämän rytmiin. Mutta samalla tavalla kuin ekassakin kirjassa, tässä yhdistellään tietoa, kaiken maailman anekdootteja kirjailijan omiin elämänvaiheisiin ja havaintoihin.

Patrik Svensson: Meren kutsu: Tarinoita ihmisen uteliaisuudesta, Tammi 2023, 7h56min, lukija Jukka Pitkänen.

Uusinta tietoa ylipainosta

Miten perimä vaikuttaa lihavuuteen? Kirjoittaja on lääkäri ja tehnyt asiakastyötä ylipainon hoidon kanssa. Hän on tutkinut lihavuutta vuodesta 2008 lähtien eli alansa asiantuntija. Kuuntelin kirjan kesäkuun alussa, kuukausi sitten. Sehän olikin ilmestynyt vasta huhtikuun lopussa.

Emilia Huvinen: Paskat geenit?: Uutta tietoa ylipainon syistä ja sen hoidosta, Minerva 2024, 6h13min, lukija Irina Pulkka.

Punainen selfhelp-kirja

Olipahan mukava kirja. Tavallaan aika sekava, mutta kerrankin tinkimätön tutkijaluonteinen ihminen kirjoittaa terveydestä ja hyvinvoinnista. Kirjailija ei ole varsinaisesti terveysasioiden tutkija, vaan filosofi, mutta perehtynyt todella hyvin aiheeseensa. Kertoo tieteen erilaisista näkemyksistä ja peilaa niitä omiin kokemuksiinsa (ja muistaa kuitenkin usein mainita, että ne ovat nimenomaan omia kokemuksia).

Maija-Liisa Ollila: Kohti omaa voimaa: Kuinka tulla energiseksi ja nauttia elämästä, Otava 2024, 8h50min. Lukija Karoliina Kudjoi. Kuunneltu äänikirjana.

Kaija Koon elämänkerta

Toinen elämänkerta jo tänä vuonna. Ja vielä kotimaisen naislaulajan elämänkerta. En ole kova lukemaan elämänkertoja. Ei tullut mieleen yhtäkään ennen näitä kahta, ja blogin hakutoiminnollakin löytyy vain yksi lisää eli nyrkkeilijä Wahlströmin.

Tämä kertoi tarinan lähtien Kaija Kokkolan lapsuudesta päättyen Taipuman-levyyn. En tiennyt Kaija Koosta mitään ja tunsin biiseistäkin vain ne hitit. Nyt tiedän enemmän.

Jouni K. Kemppainen: Kaija Koo Taipumaton, WSOY 2021, 363 sivua (+kuvasivut). Lainattu kirjastosta.

Valasjuttuja

Jessica Haapkylä on meritutkija, mutta ei varsinaisesti valastutkija. Innostunut kuitenkin valaista. Mielenkiintoinen tarinallinen tietokirja, ovathan valaat ihmeellisiä otuksia, ja ihminen on lahdannut niitä silmittömästi 1800- ja 1900-luvuilla. Kannat eivät ole elpyneet suojelusta huolimatta, ja nyt niitä uhkaa melu, ilmastonmuutos ja merten happamoituminen.

Jessica Haapkylä: Merten jättiläinen, valaiden arvoitusta etsimässä, Into 2023, 253 sivua. Lainattu kirjastosta.

Ei tarttee jaksaa

Suorittajan kirja väsymyksestä. Puhuttiin suorittamisesta ja stressaamisesta ja yli-ihmisistä, jotka johtavat suuryritystä, kasvattavat lapsen ja juoksevat maratonit. Olihan kirjoittaja itsekin sellainen: teki kahta työtä, kirjoitti blogia ja tätä kirjaa, kaikkia yhtä aikaa. Ja vielä tietenkin hoiti kodin, lapset ja harrastukset siinä sivussa. Saahan sitä todistella, en tiedä kenelle.

Enemmän puhetta stressaamisesta, ei niinkään kokonaiskuormituksesta.

Anni Turpeinen, Aina ei tarvitse jaksaa, kirja väsyneille, Otava 2022, 264 sivua. Lainattu kirjastosta.

Vastaus kaikkeen ei ole Kanada, vaan liikunta

Kuuntelin sitten toisenkin Anders Hansenin teoksen. Tämä käsitteli liikunnan vaikutuksia aivoihin. Paljon mielenkiintoista tietoa aivoista ja liikunnan vaikutuksesta aivoihin. Tietämys aivoista on kyllä lisääntynyt valtavasti 2000-luvulla. Ihan hassuja asioita opetettiin vielä mun kouluaikoina.

Muutaman kerran tosin meinasi alkaa vähän kyllästyttää liikunnan hehkuttaminen, vaikka kuinka olisi vakuuttavaa näyttöä.

Anders Hansen: Aivovoimaa - Näin vahvistat aivojasi liikunnalla, Atena 2020, 6h51min, lukija Joonas Kääriäinen. Kuunneltu äänikirjana.

ADHD supervoimana?

Kuuntelin äänikirjan jo hetki sitten, aika pian edellisen ADHD-kirjan jälkeen. Olen jo vähän unohtanut, että mitkä ADHD-asiat olivat siinä Palomäen kirjassa ja mitkä tässä. Kai näistä aina jotain päähän jää, vaikka ei kolmen viikon päästä muistaisikaan mitään...

Sari-Marika Durchman: Supervoimani ADHD, Into Kustannus 2021. 4h38min, lukija Kati Tamminen. Kuunneltu äänikirjana.

Yhteydet ihmisten välillä

Luin Suvi Vaarlan esikoisromaanin neljä vuotta sitten. Tykkäsin Westendistä kovasti. Joistain kirjailijoista ja romaaneista sanotaan, että ne on tarkkanäköisiä. Tämänkin takakannessa lukee niin, ja sellainen oli minusta myös Westend. Tässä eletään nykyajassa, ja katsotaan maailmaa usean henkilön silmin: Otto, Iris, Alexandra ja Lasse.

Suvi Vaarla: Kadonnut aika, WSOY 2022, 268 sivua. Lainattu kirjastosta.

Aivoblues

Ihmisen aivot eivät ole kehittyneet olemaan tyytyväisiä, vaan ne ovat kehittyneet selviytymään. Siinä aivokirjan ydinviesti. Kirja käsittelee masennusta ja ahdistusta, mutta paljon muutakin aivoihin liittyvää. Miksi aivoissa tapahtuu niin kuin tapahtuu?

Anders Hansen: Aivoblues: Miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin, Atena 2023, 4h55min. Kuunneltu äänikirjana, lukija Panu Vauhkonen.

Mahtava Finlandia-voittaja

Luin Finlandia-voittajan. Niitä ei olekaan kovin paljoa listoillani. Edellisen kerran olen lukenut Finlandia-palkitun teoksen vuonna 2015 eli edellisen vuoden He eivät tiedä mitä tekevät. 2000-luvulta olen lukenut myös Ennen päivänlaskua ei voi. Sen voisi joskus lukea vaikka uudelleenkin.

Mutta Kytömäen kirja oli siis hemmetin hyvä. Mulla on jo se viimeinen lukematon eli Kivitasku lainattuna. Se on kirjoista järjestyksessään toinen.

Anni Kytömäki: Margarita, Gummerus 2020, 582 sivua. Lainattu kirjastosta.

Naisten ADHD

Kirjan on kirjoittanut psykofyysinen fysioterapeutti, joka on hiljattain itse saanut ADHD-diagnoosin. Eli yhtä aikaa ADHD-ihmisille vertainen ja erilaisten hoitomuotojen asiantuntija. Kirjassa keskitytään nimenomaan naisille tyypillisiin ADHD-oireisiin ja naisten ADHD:n.

Karita Palomäki: Kuhiseva mieli - nainen ja ADHD, Bazar 2024, 5h37min. Kuunneltu äänikirjana, lukija Anna Kuusamo.

Asiaa rasvamaksasta

Luin puhelimella e-kirjan. Sitä ei usein tapahdu, mutta joskus kuitenkin. Siskoni kysyi, että olenko lukenut tämän. En ollut, mutta luin sitten pikaisesti. Laillistetun ravitsemusterapeutin kirja maksan hyvinvointiin sopivasta ruokavaliosta.

Marja Ruuti: Maksa kuntoon: Ehkäise ja hoida rasvamaksa ruokavaliolla, Gummerus 2018, 192 sivua (oikeassa, paperikirjassa). Luettu e-kirjana.

Avoimessa suhteessa

Pauliina Vanhatalo kirjoittaa viihdekirjansa nimimerkillä Veera Vaahtera. Olen lukenut pari muutakin Vaahteran teosta. Ei tämäkään ihan kevyttä hömppää ollut, vaan käsiteltiin pinnalla olevaa ilmiötä eli avointa suhdetta. Ja ylipäätään suhteessa olemista.

Veera Vaahtera: Tarpeeksi täydellistä, Tammi 2023, 6h48min. Lukija Anna-Riikka Rajanen. Kuuntelin äänikirjana.

Ilmastonmuutoksen häviäjät

Tämä kirja roikkui pitkään lukulistalla. Lainasin varmaan jo kesällä ja vähän aloittelinkin, mutta aina tuli joku muu edelleen. Sitten sain tartuttua ja luettua loppuun, kun laina-aika oli loppumassa eikä saanut enää uusia.

Tosi mielenkiintoista pohdintaa siitä, miten ilmastotoimien myötä osa työstä häviää. Kenen vastuu on siinä, että näitä töitä tekevät ihmiset ymmärtävät, että työt häviävät. Sinällään kirja oli vähän sekava/epälooginen, kun siinä oli mukana kivihiilenkaivajat Jenkeistä ja turvetuottajat Suomesta, mutta tilannetta Jenkeissä ei paljoa käsitelty. Muutenkin alku- ja loppu olivat vähän eriparisia. Toki oli useampi kirjoittajakin.

Miikka Pirinen, Karoliina Paananen ja Minea Koskinen: Likainen työ, Like 2023, 253 sivua. Lainattu kirjastosta.

Vanhan talon remontointia

Anna Perho on taitava kirjoittaja ja taitaa huumorin. Tässä kirjassa hän kertoo, miten hän hankki vanhan talon ja remontoi sitä. Samalla käy läpi omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Olen lukenut pari muutakin Perhon kirjaa. Mulla taitaa olla hyllyssä parikin Superarkea-kirjaa enkä ole muka niitä koskaan lukenut loppuun...

Anna Perho: Olipa kerran talo - kuinka menetin rahani ja järkevän ihmisen maineen, Storytel Original 2023, 5h57min, lukija kirjailija itse. Kuuntelin siis äänikirjana.

Hormonit vaikuttavat elämään

Kun olin saanut päätökseen Kujalan "ei enää itseapukirjoja" -kirjan, aloitin seuraavan selfhelp-opuksen. Tein jopa muistiinpanoja teoksesta. Kirja oli oikean stereotyyppinen versio omasta genrestään, lupaa kuun ja tähdet taivaalta. Koko elämä muuttuu ja mullistuu. Kirjoittaja kun oli kokenut tosi kovia ja sitten ponnistanut sieltä menestykseen.

En samaistunut kirjoittajaan ja loppuosa kirjasta oli tylsää. Mutta alkuosa oli mielenkiintoinen; siinä käsiteltiin kuuden eri hormonin vaikutuksia. Nämä olivat tietenkin yksinkertaistuksia ja piti muistaa, että kirjoittaja on puhumisen asiantuntija.

David JP Philips: Kuusi ainetta, jotka muuttavat elämäsi, Minerva 2023, 5h33min. Lukija Simo Häkli, kuuntelin äänikirjana ja selasin kertauksena jokaisen luvun e-kirjana läpi.

Kolme sukupolvea

Luin tämän erinomaisen romaanin parissa päivässä. Se nappasi minut mukaansa mukavasti. Kolmen sukupolven naisten tarinoita: kuvataiteilija Kerttu, tämän tytär vasemmistoaktivisti Tuija ja vielä Tuijan lapsi, näyttelijä Olivia. 

Cantell on elokuvan tekijä, ja tämä on hänen toinen romaaninsa. En ole lukenut ensimmäistä, mutta laitan listalle.

Saara Cantell: Kaikki tuoksuu lumelta, Tammi 2021, 323 sivua. Lainattu kirjastosta.  

Onko pakko kehittää itseään?

Itsensä kehittäminen voi mennä överiksi. Siitä on tainnut tulla keskiluokan harrastus. Seuraan Emila Kujalaa somessa ja olen lukenut hänen muitakin teoksiaan. Kuten Kujala itse kirjoittaa, niin kirjat ja artikkelit otsikoidaan myyvästi. Kuten myös tämä.

Hyviä pointteja, mutta ei ihan yhtä raflaava kuin kirjan otsikko ja alku. 

Emilia Kujala: Suuri self help -huijaus, Storytel Original 2023, 5h47min. Lukija Emilia Kujala, kuuntelin äänikirjana.

Elämänkerta

Vuoden ensimmäiset kolme viikkoa on hujahtanut ja kirjat kirjaamatta. Aloitetaan. 

Ensimmäisenä kuuntelin suosikkirokkaajani Maija Vilkkumaan elämänkerran. Se oli kiinnostava, hauska ja aivan Maijan oloinen. Opin uutta musiikin tekemisestä ja musiikkimaailmasta.

Miina Supinen ja Maija Vilkkumaa: Vilkkumaa, Gummerus 2023, 11h12min, lukijat Maija Vilkkumaa ja Miina Supinen. Kuuntelin äänikirjana.

Vuoden 2023 saldo: 42 kirjaa

Kulutin vuoden aikana 42 kirjaa eli täsmälleen yhtä monta kuin edellisenäkin vuonna. Elokuussa vielä näytti, että tulee ennätysvuosi, mutta syksyn mittaan jäi tosi moni kirja kesken ja luin myös vähemmän.

Kirjoista 14 oli romaaneja. Kirjoista 25 luin fyysisenä kirjana, yhden e-kirjana puhelimelta ja loput kuuntelin.

intuitiosta

Kirja intuitiosta. En ehkä oikein saanut kiinni tuosta kolmannesta intuitiosta. Jäi marraskuussa kesken ja kuuntelin loppuun, että sain kirjoja lisää vuodelle 2023. Muuten olisi voinut jäädä viimeinen tunti ikuisiksi ajoiksi kuuntelematta.

Asta Raami: Intuitio3: Yhteys mahdottomaan ratkaisuun, Otava 2020. 5h9min, lukija Krista Putkonen-Örn. Kuuntelin äänikirjana.

Talouskurin haitallisuudesta

Yhdeksän artikkelia talouskurista, lähinnä Suomen näkökulmasta. Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja. Luin ensimmäiset artikkelit ahmimalla jo syksyllä, viimeiset tikistin vuoden loppuun, niin sain kirjan vuoden 2023 listaukseen.

Janne Autto (toimi,): Talouskuri tuli Suomeen, Vastapaino 2023, 244 sivua. Lainattu kirjastosta.