En tiennyt edes mitä on musta multa, kun tartuin kirjaan. Luulin, että se on vain kuvaileva sana hyvälle mullalle. Mutta se onkin termi.
Monissa uusissa on sellainen kiemura, että korona on sotkenut monet kirjasuunnitelmat. Tässäkin kirjassa toki niin kävi, kun ei päässytkään paikan päälle tutkimaan asioita ja haastattelemaan ihmisiä. Mutta lisäksi kävi niin, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kirjan ei varsinaisesti pitänyt kertoa siitä ollenkaan, mutta olihan siihen reagoitava kesken kirjoitusprosessin, tai sen loppupuolen.
Olin jo ennen tätä tiennyt, että maapallon viljelyskelpoinen multa vähenee huolestuttavaa tahtia. Kirjan jälkeen olen entistäkin enemmän huolestunut. Suomalaisen yrittäjän epäonnistumiset maatalousbusineksessa sen sijaan ei ollut niin kovin kiinnostavaa.
Luin aiheesta jutun Hesarista ja sitten luin kirjan saman tien. Kirja tosiaan ilmestyi (ainakin e- ja äänikirjana) vasta helmikuun puolivälissä.
Elina Grundström: Ukrainan musta multa. Tositarina viljelysmaasta, jonka piti ruokkia maailma. WSOY 2023. 158 sivua. Luettua e-kirjana puhelimella.