Palautumisesta

Luulin, että olen lukenut tämän kirjan ennenkin. Sitten aloin lukea ja tuntui, että en ole sittenkään lukenut. Ja totuus löytyy täältä: olen lukenut tämän kolme vuotta sitten niin väsyneenä, että myönsin jo silloin, että en muistanut mitään.

Luulin, että olen lukenut myös kirjoittajan hormoneja käsittelevän kirjan. Tai olen melko varma siitä, mutta en ole sitä tänne kirjakoriin kirjannut. Eli joko en ole saanut kirjaa loppuun tai sitten olen unohtanut kirjata. Tiedä tuota.

Kaisa Jaakkola: Palaudu & vahvistu, Tammi 2018, 205 sivua. Lainattu kirjastosta.

Mieli lepää metsässä

Ihana kirja metsästä ja sen terveysvaikutuksista! Kirjoittajat ovat biologi ja maantieteilijä, ilmeisesti pariskunta, joka asuu Suurmetsässä Sipoonkorven kansallispuiston liepeillä. Mielenkiintoista asiaa sekä metsästä että luonnon ja eritysesti metsän terveysvaikutuksista. Lisäksi mukavia pieniä tarinoita. Loistava kirja siis, vaikka oikeastaan taisin valita tämän lukijan perusteella. 

Adela Pajunen ja Marko Leppänen: Suomalainen metsäkylpy, Gummerus 2019. Suurelta osin kuuntelin, mutta osin myös luin. 7h10min/429 sivua. Lukija Jukka Pitkänen. 

Ruoan aiheuttama tulehdustila

Luin hetki sitten Saarnian kirjan painonhallinnnasta. Kirjassa viitattiin tähän matala-asteista tulehdusta käsittelevään kirjaan, joten otin senkin työn alle. Mielenkiintoinen, mutta lopussa kirja vähän eksyi aiheesta.

Pirjo Saarnia: Syö oikein, sammuta tulehdus, WSOY 2019, 176 sivua. Lainattu kirjastosta.

Häpeästä

Kuuntelin ensin Kujalan kirjan kateudesta, sillä se tunne kiinnosti enemmän. Oli niin mukava kuunnella, että kuuntelin sitten tämän toisenkin. Kirjaan vaan niin paljon myöhemmin, että en oikein muista enää. Tämä oli kuitenkin sarjan ensimmäinen osa. Saa nähdä, onko tulossa lisää tätä sarjaa, toki Kujala on kirjoittanut jo näiden jälkeen muitakin kirjoja.

Emilia Kujala: Tunteella. Häpeä. Otava 2020. 3h32min, lukija Emilia Kujala.

Chick lit ja valaita Australiassa

Miten onkin niin paljon helpompi tarttua kevyisiin tietokirjoihin kuin romaaneihin. Siksi yritän etsiä kohtuuhelppoja, mukaansa tempaavia romaaneja, jotka tulisi luettua rivakasti. Ja hyvä jos vähän itkettää. Jojo Moyes on jo tuttu kirjailija. Tarkistin täältä, että olen lukenut kuitenkin vain kolme hänen kirjoittamaansa kirjaa: trilogian. Ja viimeksi luetusta on jo neljä vuotta aikaa. Olisin veikannut, että olen lukenut enemmän. Olen kyllä sen jälkeen aloittanut jonkin hänen kirjoistaan, joka käsitteli hevosia. Hevoset eivät kiinnosta yhtään, joten ehkä siksi kirja jäi kesken.

Tässä seikkailtiin Australian rannikolla valaiden ja delfiinien parissa. Luin parissa päivässä.

Jojo Moyes: Hopealahti, Gummerus 2022 (alkuteos 2007), 409 sivua. Lainattu kirjastosta.

Joogaa mielenterveyden tueksi

Hyvä kirja joogasta ja mielenterveydestä. Kirjoittaja on psykologi, joogaopettaja ja joogaterapeutti. Teoriaa ja ajatuksia siitä, miten erilaisia mielenterveyden ongelmia voidaan helpottaa joogalla. Sitten jokaiseen neljään teemaan liittyvä joogaohjelma. Ihanan lempeä puhetapa.

Outi Pikkuoksa: Mielijoogaa - Irti huolista, alakulosta ja kielteisistä ajatuksista, Atena 2022, 188 sivua. Lainattu kirjastosta.

Painonhallintakirja

Kirja siitä, miten pitäisi syödä. Ravitsemusterapeutin kirjoittama: asiaa ruoasta, mutta ei tietenkään juurikaan niistä muusta seikoista, jotka painonhallintaan vaikuttavat. Lisäksi ylläpitää haitallista puhetapaa: "vähän itsekuria, niin kyllä onnistuu". Kirjoittaja on palkittu Tietokirjailijapalkinnolla ravintoaiheisista kirjoistaan. Aika jännä. Tämä oli kyllä asiaa, mutta aika tavanomainen kirja.

Pirjo Saarnia: Kevyemmin - ratkaisu pysyvään painonhallintaan, Kirjapaja 2023, 167 sivua. Lainattu kirjastosta.

Kateudesta

Seuraan psykologi Emilia Kujalaa instassa ja hänellä on fiksua sanottavaa. Kateus kiinnostaa minua, joten tartuin kirjaan. Eli aloin kuunnella. Mielenkiintoista asiaa ja ihan kiva oli kuunnella kirjailijan itsensä lukemana.

Kirja on tunteita käsittelevän kirjan toinen osa, mutta kateus kiinnosti häpeää enemmän, joten kuuntelin tämän. Sen verran heräsi mielenkiinto, että aloin kuunnella sitä ensimmäistäkin osaa.

Emilia Kujala: Tunteella: Kateus, Otava 2020. 3h18min. Lukija kirjailija itse.

Anna-sarjan alku

Työkaverini suositteli Anna-kirjoja, kun mietin, mitä lukisin. Jotain ihanaa nostalgian nälkään. Jotain helppoa ja mukavaa. En todennäköisesti ole koskaan lukenut yhtään Anna-kirjaa. Muistan kyllä viikonloppuiltapäivisin tulleen Anna ystävämme -sarjan telkkarista. Ainakin jotenkuten.

Mutta ihanahan tätä oli lukea. Vaikka tässä ensimmäisessä kirjassa Anna on ihan lapsi vielä: 11-vuotias, kun kirja alkaa.

Kun lukee kauan sitten kirjoitettuja kirjoja, niin miettii, että miksi juuri jostain tietystä asiasta on tärkeää kirjoittaa, ja miksi jokin toinen yksityiskohta jää kertomatta. Sitäkin mietin, että miksi kirjailija on kääntänyt nimen Annaksi, mutta kurkistus etunimihakuun kertoo, että Anne-nimi on todella harvinainen vielä sata vuotta sitten.

L. M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet, WSOY suomennos vuodelta 1920 (alkuteos 1908), 282 sivua. Lainattu kirjastosta. Kirja on haettu varastosta, sillä näitä ei ollut kirjaston hyllyissä.