En ole koskaan nähnyt ainuttakaan näytelmää tai ohjelmaa Myrskyluodon Maijasta. Teini-ikäisenä olen kyllä ollut liimaamassa sammaleita näytelmän lavasteisiin Varkauden teatterissa. En siis edes tuntenut tarinaa. Olen aina pitänyt instrumentaalista Myrskyluodon Maija -kappaletta tosi kauniina, ja miettinyt, että pitäisi lukea se kirja.
Nyt luin joulun pyhinä koko viisiosaisen sarjan. Kolme ekaa viime vuoden puolella ja kaksi tämän vuoden. Voi että minä itkin. Itkin aivan valtavasti. Elämä oli niin älyttömän raskasta. Oikeastaan alkaa taas itkettää.
Googlasin vielä, että kirjailijan puoliso ja lapsi olivat hukkuneet ja siksi tämä oli alkanut kirjailijaksi. Itketti siis sekä Maija että Anni.
Kirjoja lukiessa mietin, että pitäisi todellakin lukea vanhempaa kirjallisuutta. En ymmärtänyt kaikkia lauseita: merenkulkusanasto on minulle vierasta ja osa kielestä vanhahtavaa. Lisäksi mietin lukukokemustani lukioajoilta: minulle ikävimpänä muistona jäi Salka Valka. Aihepiiri on vähän sama ja aikakausikin sinnepäin, joten olisikohan nyt sopiva hetki kokeilla sitä uudelleen.
Anni Blomqvist: Myrskyluoto (yhteisnide: Tie Myrskyluodolle, Luoto Meressä, Maija, Meren voimia vastaan, Hyvästi Myrskyluoto), Gummerus 2014, yhteisniteen kolmas painos. Alkuteokset 1968-73 ja suomennokset 70-luvulta. 748 sivua. Lainattu kirjastosta.
