Pidin Hietamiehen Yösyötöstä, vaikka päähenkilö olikin välillä vähän turhan hölmö ja juntti. Sen sijaan Tarhapäivässä päähenkilö alkoi olla niin idiootti, että se oli epäuskottavaa. On eri asia raivota päähenkilölle, että koetahan nyt ryhdistäytyä kuin kirjailijalle, että et nyt oikeasti voi kirjoittaa näin tyhmää ihmistä.
Kuuntelin kirjan puoliväliin ja sitten jätin kesken. Hyvin harvinaista, että jätän kirjan tarkoituksella kesken.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti