Pasianssimysteerio on kieputtanut mukavan tarinan pelikorttien ympärille. Siinä sukupolvet ja pelikortit ja pullakirja sekä Hans Thomasin ja hänen isänsä äidinhakumatka Kreikkaan menevät sulaan sotkuun. Hans Thomasin isä on vähän viiniin menevä filosofi. "Elämä on kuin valtavat arpajaiset, jossa vain voittoarvat ovat näkyvillä." Olen lukenut teininä, ja nyt on lojunut vuosikausia kirjahyllyssä, jotta lukisin uudestaan. Nuorten kirja, jonka aikuinenkin voi ihan hyvin lukea.
Jostein Gaarder: Pasianssimysteerio, 1995 (alkuteos 1991), Tammi, 356 sivua. Omassa kirjahyllyssä, valmiina kiertoon (tai ehkä tarjoan siskontytölle).

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti