Oivallinen kirja uupumisesta. Sisältää tehtäviä ja haastateltujen ihmisten kertomuksia.
Liisa Uusitalo-Arola: Uuvuksissa. Kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin, Tuuma 2019, 247 sivua. Lainattu kirjastosta.
maanantai 23. joulukuuta 2019
tiistai 3. joulukuuta 2019
Esikoisen jälkeen toinen
Kirjailijan toinen kirja toisen kirjan kirjoittamisen tuskasta. Kirjassa seurataan vuoden ajan, mitä tapahtuu, kun esikoinen on julkaistu. Vastaus kriitikolle, joka kirjailijan mielestä murskasi teoksen. Turusen ensimmäinen kirja oli aika hauska, tämä ei niinkään. Paljon on materiaalia omasta elämästä. Mutta musertuiko kirjailija oikeasti, sitä ei voi tietää. Hyvin ennalta-arvattavasti kirja päättyy siihen, kun päähenkilö alkaa viimein kirjoittaa seuraavaa kirjaansa.
Kirjallisuuden muoto tämäkin.
Saara Turunen: Sivuhenkilö, Tammi 2018, 236 sivua. Lainattu kirjastosta.
Kirjallisuuden muoto tämäkin.
Saara Turunen: Sivuhenkilö, Tammi 2018, 236 sivua. Lainattu kirjastosta.
Suomen historiaa
Juuri tällaisia kirjoja minun pitää välillä lukea: populaari tietokirja aiheesta, josta en tiedä juuri mitään! Todella mielenkiintoinen ja opin valtavasti uusia asioita Suomen historiasta. Virisi oikein into käydä tutkimassa kirjassa kuvattuja paikkoja, mutta saa nähdä, tuleeko koskaan lähdettyä. Hyvin kirjoitettu ja hyvät kuvat.
Ilari Aalto ja Elina Helkala: Matka muinaiseen Suomeen, 11 000 vuotta ihmisen jälkiä, Atena Kustannus 2017, 264 sivua. Lainattu kirjastosta.
Ilari Aalto ja Elina Helkala: Matka muinaiseen Suomeen, 11 000 vuotta ihmisen jälkiä, Atena Kustannus 2017, 264 sivua. Lainattu kirjastosta.
Esikoinen
Olen lukenut Pauliina Vanhatalolta muutaman kirjan: keski-ikäisyyttä pohtivan Toinen elämä sekä kirjan masennuksesta Keskivaikea vuosi. Sitten nimimerkin takaa kirjoitetun Kevyesti kipsissä.
Nyt luin hänen esikoisromaaninsa: vanha koulukiusaaja-huligaani, nuori aikuinen palaa teini-iän kipuihin. Tai palaa ja palaa, siinähän ne kivut ovat koko ajan olleet. Ei huono, mutta onhan Vanhatalo kehittynyt vuosien varrella. Mikä on tietenkin hyvä asia.
Pauliina Vanhatalo: Viittä vailla, Tammi 2005, 232 sivua. Lainattu kirjastosta.
Nyt luin hänen esikoisromaaninsa: vanha koulukiusaaja-huligaani, nuori aikuinen palaa teini-iän kipuihin. Tai palaa ja palaa, siinähän ne kivut ovat koko ajan olleet. Ei huono, mutta onhan Vanhatalo kehittynyt vuosien varrella. Mikä on tietenkin hyvä asia.
Pauliina Vanhatalo: Viittä vailla, Tammi 2005, 232 sivua. Lainattu kirjastosta.
perjantai 18. lokakuuta 2019
Kirjakauppiaan vuosi
Kuivaa britti-(skotti)huumoria. Sopii minulle. Mitä kirjakaupassa tapahtuu vuoden aikana. Piti ihan tarkistaa netistä: tämä kirjakauppa sijaitsee kylässä, jossa on alle tuhat asukasta. Aika vilkasta menoa.
Shaun Bythell, Kirjapaja 2019 (alkuteos 2019), 340 sivua. Lainattu kirjastosta.
Shaun Bythell, Kirjapaja 2019 (alkuteos 2019), 340 sivua. Lainattu kirjastosta.
perjantai 4. lokakuuta 2019
Vastuullisuutta laidasta laitaan
Melkoisen hyvä kirja vastuullisuudesta. En tiedä, mikä kirjoittajan tausta on. Mutta koska taustaa ei ole tuotu esiin kirjan liepeissä, epäilen, että kirjoittajalla ei ole akateemista taustaa vastuullisuudesta/ympäristöasioista. Akateeminen tausta ei välttämättä takaa mitään, mutta aika usein törmään kirjoituksiin, joissa on jonkin verran asiaa, mutta sitten myös virheitä ja tiedon puutetta, mikä kertoo siitä, että kokonaiskuva puuttuu. Mutta tässä siis pääosin ihan hyvä kirja.
Karita Sainio: Hyvin eletty, WSOY 2017, 191 sivua. Lainattu kirjastosta.
Karita Sainio: Hyvin eletty, WSOY 2017, 191 sivua. Lainattu kirjastosta.
Maailma vaan paranee
Olin aika pitkään kirjaston varauslistalla, moni muukin haluaa tämän kirjan lukea. Hyvä kirja, ja monessa kohtaa nyökyttelin: ihmisten on kauhean vaikea ymmärtää kokonaisuuksia, numeroita ja todennäköisyyksiä ja kulkusuuntia. Laiskaa ajattelua (tai kokonaan ajattelun puutetta). Rosling on testannut ihmisten tietämystä ja puhuu koko kirjan läpi siitä, miten koulutetutkin ihmiset vastaavat huonommin kuin simpanssit (eli arvaamalla saisi paremmin tuloksen). Vastasin toki myös kirjan kysymyksiin ja sain kirjoittajan mukaan huomattavasti paremman tuloksen kuin ihmiset yleensä, tokikaan en osannut vastata kaikkiin kysymyksiin.
Muutamissa kohdissa kyllä mietin, että faktatkin voidaan valita hyvin tarkoitushakuisesti. Vaikka tunnetuista, isoista ja söpöistä, valitusta kolmesta villieläimestä mikään ei ole entistä uhanalaisempi, niin luonnonmonimuotoisuus köyhtyy. Vaikka suurin osa asioista on mennyt parempaan suuntaan (olemme tehneet niistä parempia!), niin se ei tarkoita, että aivan kaikki olisi menisi paremmin.
Muistan jatkossa, että en omassa puheessanikaan jaa maailmaa länsi- ja kehitysmaihin. Sellaista jakoa ei ole tosiaan enää olemassakaan, vaikka siihen puheeseen olemme jääneet kiinni.
Hans Rosling et al.: Faktojen maailma, Otava 2018 (alkuteos 2018), 348 sivua. Lopussa noin 70 sivua liitteitä ja lähteitä. Lainattu kirjastosta.
Muutamissa kohdissa kyllä mietin, että faktatkin voidaan valita hyvin tarkoitushakuisesti. Vaikka tunnetuista, isoista ja söpöistä, valitusta kolmesta villieläimestä mikään ei ole entistä uhanalaisempi, niin luonnonmonimuotoisuus köyhtyy. Vaikka suurin osa asioista on mennyt parempaan suuntaan (olemme tehneet niistä parempia!), niin se ei tarkoita, että aivan kaikki olisi menisi paremmin.
Muistan jatkossa, että en omassa puheessanikaan jaa maailmaa länsi- ja kehitysmaihin. Sellaista jakoa ei ole tosiaan enää olemassakaan, vaikka siihen puheeseen olemme jääneet kiinni.
Hans Rosling et al.: Faktojen maailma, Otava 2018 (alkuteos 2018), 348 sivua. Lopussa noin 70 sivua liitteitä ja lähteitä. Lainattu kirjastosta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






