Viime aikoina olen lukenut lähinnä tieteellisiä artikkeleita. Enkä ole saanut kirjattua tänne edes niitä muutamia kirjoja, joita olen lukenut. Tämänkin olen jo palauttanut kirjastoon enkä saa ihan kaikkia faktoja kirjattua.
Eli Lontoo-kuumeessani luin käsiin osuneen Lontoo-oppaan. Lähinnä luin kuola valuen ravintoloista. Niistä yksi taisi olla minulle ennestään tuttu. Mukava opaskirja sen jälkeen, kun kaupungin perusjutut on hallussa.
Kuva lainattu cdon.comista.
Mikko Takala: Lontoo - 100 parasta, readme.fi 2012, 216. Lainattu kirjastosta.
keskiviikko 11. joulukuuta 2013
keskiviikko 14. elokuuta 2013
Käsikirja kaikkeen
Kyllä minä vieläkin jotain luen. Tämän sain loppuun joskus heinäkuun puolella. Sain lahjaksi mieheltä viime vuoden puolella, kun olin hypistellyt syksyllä kirjakaupassa. Arvelin, että pitäisin kirjasta. Talvella yritin lukea, kun eivät toimineet aivot eikä silmät. Liikaa valvomista kenties.
Mutta nyt kesällä kun alkuun pääsi, niin oli mielenkiintoinen kirja. Vähän turhan paljon viittauksia kaikkeen: tieteen ja populaarikulttuurin edustajiin. Mistähän löytyy niin sivistynyt ihminen, että tietää kaiken mihin viitataan. Tuttujakin hahmoja vilisee ihan isolla v:llä. Vai mitä sanotte vaikka sivusta 34: Newton, Aristoteles, Thales, David Scott, Darwin. Kaikki siis yhdellä ainoalla sivulla. Hengästyttävää.
Kirja on jaettu lukuihin, jotka on yksinkertaisesti nimetty: esimerkiksi Todellisuus, Elämä, Ihminen sekä Oikea ja väärä.
Kiinnostavaa luettavaa, vaikka kaikesta ei tarvitsekaan olla samaa mieltä.
Esko Valtaoja: Kaiken käsikirja, Ursa 2012, 222 sivua. Löytyy omasta kirjahyllystä.
Mutta nyt kesällä kun alkuun pääsi, niin oli mielenkiintoinen kirja. Vähän turhan paljon viittauksia kaikkeen: tieteen ja populaarikulttuurin edustajiin. Mistähän löytyy niin sivistynyt ihminen, että tietää kaiken mihin viitataan. Tuttujakin hahmoja vilisee ihan isolla v:llä. Vai mitä sanotte vaikka sivusta 34: Newton, Aristoteles, Thales, David Scott, Darwin. Kaikki siis yhdellä ainoalla sivulla. Hengästyttävää.
Kirja on jaettu lukuihin, jotka on yksinkertaisesti nimetty: esimerkiksi Todellisuus, Elämä, Ihminen sekä Oikea ja väärä.
Kiinnostavaa luettavaa, vaikka kaikesta ei tarvitsekaan olla samaa mieltä.
Esko Valtaoja: Kaiken käsikirja, Ursa 2012, 222 sivua. Löytyy omasta kirjahyllystä.
perjantai 26. huhtikuuta 2013
Reppumatkailijan matkassa
Oikeastaan matkakuume ei kasvanut (vaikka Mähkä kävikin myös Galapagos-saarilla!), sen verran hurjia juttuja matkalla tehtiin ja tapahtui.
Merja Mähkä: Ihanasti hukassa ja miten sieltä pääsee pois. 543 päivän reppumatka. Tammi 2012, 254 sivua. Kirjastosta lainattu.
maanantai 11. maaliskuuta 2013
Vauva"oppaita"
Luin tämän kirjan jo ajat sitten, kun poika kotiutui. Kirja ärsytti jo alkumetreiltä enkä tiedä, miksi edes luin sen loppuun. Kirjoittaja on takakannen mukaan yksi Ruotsin tunnetuimmista seksi- ja parisuhdeneuvojista. Osa kirjan löpinöistä on itsestäänselvyyksiä (älä jätä pienen lapsen ulottuville tuhkakuppia), osa lässytystä kirjoittajan omasta lapsesta, mikä ei ainakaan minua kiinnosta (millä sanalla tämä kutsuu kenkiään), osa älyttömyyksiä (lasta ei pidä nukuttaa sängyn reunalla ellei lattia ole vuorattu tyynyillä) ja osa todella virheellisiä (äidinmaito säilyy pakastimessa viikon). (Äidinmaito säilyy pakastimessa vähintään kolme kuukautta, joidenkin lähteiden mukaan jopa puoli vuotta. Joka tapauksessa paljon pidempään kuin viikon.)
Kirjoittaja latelee omia mielipiteitään eikä useinkaan perustele niitä. Osa on vastoin suomalaisia terveysalan suosituksia. Kirjassa ei ole oikein punaista lankaa.
Rehellisesti sanottuna kirja on kaikin tavoin huono. Siinä ei ole edes kuvia. :D
Katerina Janouch: Ensimmäinen vuosi, Otava, 2010 (alkuteos 2005/2008), 231 sivua. Lainattu kirjastosta.
Samalla pyydän julkisesti anteeksi, että ostin reilut kymmenen vuotta sitten ystävälleni Tyttökavereiden oppaan vauvavuoteen (kirj. Iovine Vicky) lahjaksi, kun tämä sai ensimmäisen lapsensa. Aloin lukea kirjaa ja ajattelin, että se olisi ollut sellainen hauska, vähän kieli poskessa kirjoitettu. Se oli niin surkea, että en pystynyt lukemaan kuin kolmanneksen alusta. Idioottimainen.
Kirjoittaja latelee omia mielipiteitään eikä useinkaan perustele niitä. Osa on vastoin suomalaisia terveysalan suosituksia. Kirjassa ei ole oikein punaista lankaa.
Rehellisesti sanottuna kirja on kaikin tavoin huono. Siinä ei ole edes kuvia. :D
Katerina Janouch: Ensimmäinen vuosi, Otava, 2010 (alkuteos 2005/2008), 231 sivua. Lainattu kirjastosta.
Samalla pyydän julkisesti anteeksi, että ostin reilut kymmenen vuotta sitten ystävälleni Tyttökavereiden oppaan vauvavuoteen (kirj. Iovine Vicky) lahjaksi, kun tämä sai ensimmäisen lapsensa. Aloin lukea kirjaa ja ajattelin, että se olisi ollut sellainen hauska, vähän kieli poskessa kirjoitettu. Se oli niin surkea, että en pystynyt lukemaan kuin kolmanneksen alusta. Idioottimainen.
maanantai 10. syyskuuta 2012
Synnytystä odotellessa
Katsotaan, miten paljon tässä syksyn ja alkutalven aikana ehtii ahmia synnytykseen ja vauvoihin liittyviä kirjoja. Kirjoittaja Minna Haataja on toiminut kätilönä Englannissa ja Suomessa ja kannustaa lukijoita luonnolliseen synnytykseen. Kirjassa on monia mielenkiintoisia asioita ja vinkkejäkin, osa menee ohi korkealta ja kovaa. Loppupuolella kirjaa Haataja kirjoittaa ÄitiLapsi-ohjelman askeleista niin, että alan miettiä, että onko tämä kirja tarkoitettu kätilöille vai kenelle. Melko epätasainen toteutus.
Minna Haataja: Hyvä synnytys, kirja odottavalle äidille, Tammi 2011, 144 sivua. Kirjastosta lainattu.
Minna Haataja: Hyvä synnytys, kirja odottavalle äidille, Tammi 2011, 144 sivua. Kirjastosta lainattu.
Rivoa sarjakuvaa
Pertti Jarla: Fingerpori 5, Arktinen banaani 2012, 63 sivua. Kirjashyllystämme löytyy.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

