keskiviikko 23. heinäkuuta 2025

Ihmisen historiaa


Ihmislajin historia on aivan älyttömän kiinnostavaa ja kiehtovaa. Miten vähän tiedämmekään, mutta toisaalta, miten ihmeellisiä asioita tutkijat voivat saada selville nykyään erilaisia uusia menetelmiä käyttäen. Kun miettii näin pitkiä aikasarjoja, voi tosiaan laittaa asioita oikeisiin mittasuhteisiin.

Toinen kirjoittaja on arkeogenetiikan johtavia tutkijoita maailmassa ja toinen on toimittaja. Kirja käsittelee ihmisen historiaa erityisesti eurooppalaisesta näkökulmasta. Milloin ihmiset tulivat tänne, minkälaisissa olosuhteissa ja ketkä muinaiset ihmiset ovat lisääntyneet keskenään. Olemme nostaneet itsemme muun luonnon yläpuolelle, mutta näitä asioita pohtiessa sitä alkaa tarkkailla ihmistä eläimenä.

Johannes Krause & Thomas Trappe: Ihmiskunnan matka, Nykyihmisen uusi historia, Art House 2024 (saksankielinen alkuteos 2019). 272 sivua. Lainattu kirjastosta.

Tavallinen elämäkö?


Olen kirjoittaen pohtinut, mitä tavallisen ihmisen elämästä jää jäljelle. Miten vähän meistä muistetaan kuolemamme jälkeen? Mikä on tavallisen ihmisen merkitys? Nuo kysymykset mielessä mieleeni tuli tämä kirja, jonka olin lukenut seitsemän vuotta sitten ja tykännyt kovasti.

William Stoner ei tavallaan kuitenkaan ollut ihan tavallinen ihminen. Hän nousi köyhyydestä yliopiston opettajaksi, melkein kuin sattumalta. Tarina on älyttömän hyvä. Tässä pohtii paljon Stonerin itsensä sekä tämän lähipiirin tekemiä tekoja ja valintoja. Mikä niistä on ajatonta, mikä ajankuvaan sidottua?

Kun lainasin tämän, kävi niin, että puolisoni ehti lukea sen ensin.

John Williams: Stoner, Bazar 2015 (alkuteos 1965). Suomentaja Ilkka Rekiaro. 306 sivua. Lainattu kirjastosta.


sunnuntai 20. heinäkuuta 2025

Tietoinen robotti


Takakannessa lukee hyvän mielen scifiä. Jostain syystä kirjan kansi, ehkä erityisesti kirjan nimi houkutteli minut tarttumaan tähän. Ehkä sana luonnonkoneet. Scifiä luen tosi harvoin ja mitään tällaista en olekaan koskaan aiemmin lukenut. Hyvä laajentaa lukemisiaan. Kirja oli viihdyttävää viihdettä, mutta lopussa robotin pohdinnat elämäntarkoituksesta osuivat juuri sopivaan hetkeen minulle. Ehkä jokin lainauksen kirjoitan vielä muistikirjaani ennen kun palautan.

Jännä juttu, että kirjailija on valinnut kertomuksen päähenkilön ammatiksi nimenomaan munkin, vaikka tämä on sukupuoleton. Sisar, veli ja sisarus: siinä hän saa mukaan sukupuolettoman. Munkki on kuitenkin täysin sukupuolittunut sana. Tarkistin vielä, että se on tosiaan myös alkuteoksessa "monk".

Tämä on kaksiosainen sarja, ja varasinkin jo toisen osan.

Becky Chambers: Veisu luonnonkoneille, Munkki ja robotti 1, Hertta Kustannus 2024, suomentaja Kaisa Ranta. Alkuteos 2021. 175 sivua. Lainattu kirjastosta.


tiistai 1. heinäkuuta 2025

Kirjoittamisesta jälleen yksi kirja


Mukavalla sanaleikillä sisään, ja pientä kivaa huumoria tekstissä. Lyhyitä lukuja kirjoittamisesta monesta näkökulmasta. Tietenkin voisi enemmän kirjoittaa kuin lukea kirjoittamisesta. Kiireellä piti lukea loppuun, kun olisi pitänyt palauttaa jo eilen.

Liisa Näsi: Lukko sulaa, Työnohjausta  kirjailijaidentiteettiään etsivälle, Warelia 2024, 252 sivua. Lainattu kirjastosta!

maanantai 30. kesäkuuta 2025

Hetki vain


Otin nyt kuitenkin vähäksi aikaa lukuaikapalvelun. Ajattelin kuunnella kirjoja, joita olen jo kuunnellut aiemminkin. Nautiskella kesän ajan hyvistä kirjoista. Ja ehkä vähän nukahdellakin siinä samalla. Tätä Ichigo ichie -teosta kuuntelin jossain vaiheessa aika paljon nukkumaan mennessä. Nukahdin ja sitten taas kuuntelin lisää. Nyt kuuntelin alusta loppuun. Niin kauniita ajatuksia, niin kauniisti luettuna. Kirjasin tämän ekan ja edellisen kerran vuonna 2022. 

Hector Garcia ja Francesc Miralles: Ichigo ichie: Hetkessä elämisen taito japanilaisittain, Gummerus 2020, 2h54min, lukija Jukka Pitkänen. Kuunneltu äänikirjana.



Nainen jää omassakin teoksessaan sivulauseeseen


Suomen historia on mulla kyllä todella huonosti hallussa. Oskari Tokoi? Ööö, tiedän missä on Tokoinranta. Nappasin kirjan kirjaston hyllystä, koska minua kiinnostaa nyt erityisesti tavallisten ihmisten historia. Naisethan ovat usein "tavallisia" eli eivät tee suurta historiaa. Myös Hanna Tokoi, vaikka olikin merkkihenkilön puoliso. Valitettavasti Hanna Tokoista on hyvin vähän tietoa, murusia vain. Eikä hänestä ihmisenä saa oikein piirrettyä kuvaa. Mutta kiinnostava kirja silti. Ja kiinnostavaa, miten vähän meistä voi jäädä jäljelle.

Tuula Vainikainen: Nainen sivulauseessa, kuolemaantuomitun Oskari Tokoin puolison Hanna Tokoin elämä, Avain 2025, 189 sivua. Lainattu kirjastosta.

sunnuntai 22. kesäkuuta 2025

Murakami juoksee


Tämä on ensimmäinen Murakamin teos, jonka luin. En oikein tiedä, miksi valitsin tämän. Jotenkin tämä kietoutuu mielessäni teokseen Zen ja moottoripyörän kunnossapito. En tiedä, mistä moinen assosiaatio. Enhän ole tuota toistakaan lukenut tai lukemassa.

Murakami ei kirjoita juoksemisesta niin kuin minä haluaisin ajatella juoksemisesta, jos juoksisin. Hän valmistautuu kilpailuihin. Hänelle kilpailut ovat tärkeitä. Hän ei puhu juoksemisesta ja zenistä. Alussa on viittaus buddhalaisuuteen, mutta vain kärsimyksen osalta.

Kirja on laitettu luokkaan japaninkielisen kirjallisuuden historia ja tutkimus. Vaikeahan näitä on luokitella. Voisi olla myös eräänlainen elämäkerta.

Haruki Murakami: Mistä puhun kun puhun juoksemisesta, Tammi 2011 (japaninkielinen alkuteos 2007, käännetty englanninkielestä). Lainattu kirjastosta.