torstai 13. lokakuuta 2022

Kunnon romaani


Varmaan tästä yleisestä väsymyksestä johtuu, että arastelen aloittaa kovin pitkiä kirjoja. Edes kuunnella. Kaikki iso ja pitkä tuntuu työläältä. Suon villi laulu imaisi minut mukaansa. Itkin välillä niin, että piti laittaa kovemmalle, kun en kuullut. Siskoni kävi katsomassa elokuvan ja sanoi, ettei itkenyt lainkaan. Ihmettelin, miten kirjasta voi tehdä elokuvan, joka ei itketä! Lopussa en malttanut mennä muiden kanssa yhtä aikaa syömään, kun halusin niin kovasti kuunnella.

Tarina tytöstä, joka jätetään yksin asumaan ja elämään marskimaalle. Luonnon kuvausta ja erinomaisesti rakennettu kahdessa tasossa liikkuva tarina.


Delia Owens: Suon villi laulu, WSOY 2020, 13h23min. Lukija Sanna Majuri. 

keskiviikko 5. lokakuuta 2022

Hyvä!


Tämä oli jo keväällä lukupiirikirjana. Jäi viimeiset sivut lukematta, ei siksi että olisi jotain vikaa. Päinvastoin! Loistokirja. Suomen luonnonsuojelun historiaa ja pohdintaa siitä, miten suhtaudumme luonnonsuojelijoihin. Tunnistan hyvin tuon, että liian vihreitä pidetään outoina ja moni oikeasti luontoihminen haluaa jonkinlaista hajurakoa. 


Juha Kauppinen: Heräämisiä - kuinka minusta tuli luonnonsuojelija, Siltala 2021. 437 sivua viitteineen. Lainattu kirjastosta. 

perjantai 12. elokuuta 2022

Sydänhommeleita


Miten tehdä muutos elämässä? Miten suhtautua siihen? Paljon hyviä ajatuksia, mutta hankalasti luettava. Että milloin tää käynnistyy. Ja ihmeellistä kielellä kikkailua.


Anna Taipale: Sydänvoimaa muutokseen, Hidasta elämää, Otava 2021, 238 sivua. Lainattu kirjastosta. 



lauantai 30. heinäkuuta 2022

Itse valittu perhe


Kirjan päähenkilöitä on kolme hyvin erilaista lesboa, hyvin erilaisilla taustoilla. Kirja vilisee queer-hahmoja, cis-heteroita ei juuri ole. Se ei haittaa. Vähemmistöistä on niin vähän kirjoja, että ihan on hyvä täyttää yksi kirja kokonaan. Oikein hyvä tarina.

Tiina Tuppurainen: Sinä olet perheeni, Otava 2022. 8h12min (187 sivua), kuuntelin äänikirjana. Lukija Sanna Majuri. 

Ihmiskehon historiasta


Ihmisen esihistoria ja evoluutio kiinnostavat minua. Tässä on vähän samanlainen lähestymistapa kuin viime vuonna lukemassani Homo Sapiens -kirjassa. Tämä vain oli paremmin kirjoitettu, se toinen oli vähän sekava. Ihmiskeho on sopeutunut metsästäjä-keräilijäkulttuuriin ja nykyisestä elämäntavasta tulee joitain ongelmia. Käsitteli enimmäkseen kehoa, olisi kiinnostavaa lukea myös aivoista ja hermostosta, mutta niitä on tietenkin vaikeampi tutkia. Aivokirjan tapaan tämänkään alkuteos ei ole aivan tuore.

Olen muutes alkanut kuunnella tavallisella nopeudella. Ehkä en ole ihan niin väsynyt kuin joskus?

Daniel E. Lieberman: Ihmiskehon lyhyt historia, Into kustannus 2021 (alkuteos 2013). 16h23min (317 sivua). Lukija Juhani Rajalin. Kuuntelin äänikirjana.

Tietokirja aivoista


Kiinnostava ja hyvin kirjoitettu kirja aivoista. Aivan uusinta tietoa kirjassa ei ehkä voi olla, kun tuo alkuteos on kirjoitettu jo seitsemän vuotta sitten. Aivoja tutkitaan paljon ja varmasti löytyy kaikenlaista. Paljon asiaa neuroverkoista ja siitä, miten aivot muovautuvat.

David Eagleman: Aivojen ääretön tarina, Otava 2022 (alkuteos 2015). 10h17min (248 sivua). Lukija Kalle Chydenius. Kuunneltu äänikirjana.

keskiviikko 13. heinäkuuta 2022

Tarinoita työuupumuksesta


Kirjassa kerrotaan monen työuupuneen tarina: kullekin ihmiselle on varattu oma lukunsa. Uupuneet ovat mukana omilla nimillään ja kuvillaan. Lisäksi kirjassa on käytännönläheistä tietoa työuupumuksesta, sen hoidosta, hoitoon pääsystä ja toipumisesta.

Rosanna Marila ja Liisa Valonen: Työuupumuskirja, Docendo 2020, 159 sivua. Lainattu kirjastosta.