Itkuhan tässä tirahtaa. Kuvitus on tässä versiossa aivan mahtava (John Worsleyn). En varmaan ole mitään kirjaa lukenut yhtä monta kertaa kuin tätä (paitsi lapselle muutamia kirjoja).
Charles Dickens: Saiturin jouluyö, Satukustannus, (alkuteos 1843), 127 sivua. Kirjassa ei ole painovuotta, mutta suomennos on vuodelta 1986. Se onkin ainoa suomennos tällä nimellä, muut ovat vähän eri nimisiä. En muista, keneltä olen kirjan saanut tai tarkasti milloin, mutta aika pian tuon suomennosvuoden jälkeen.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti